Syysloma ja seikkailijat

Syysloma. Se alkoi meillä perjantaina 19. lokakuuta ja loppuu 4. marraskuuta. 

M A R R A S K U U T A. Hiekanjyvät tiimalasissa valuu entistä nopeammin. 

Viime viikon maanantaina (22.10) auto starttasi puolen päivän jälkeen, kyydissään kolme matkustajaa. Minä, host-siskoni ja host-isäni. Suuntasimme 3,5 tunnin ajomatkan päähän kotikylästämme, aurinkoiseen Nizzaan. Siellä viettäisimme kyseistä maanantaita seuraavat arkipäivät, aina perjantaihin asti.

Yöpymäpaikkana meillä oli isovanhempien loma-kolmio pohjois-Nizzassa sijaitseva kerrostalon toiseksi ylimmässä kerroksessa.

Komeat näköalat loma-asunnon parvelta aina kaukana siintävälle merelle asti!

Asetuttuamme asuntoon lähdettiin jo ensimmäiselle seikkailulle Nizzan keskustaan. Bussin kautta ratikkaan ja ratikasta käppäilemään rantapromenadille, jonka ravintolat alkoivat auringon laskiessa heräilemään. Iltapalaksi napattiin paikallisia herkkuja: Socca-lettuja mustapippurilla, suolaisia kasvismunkkeja ja jälkiruoaksi makea-suolainen pinaattitorttu.

paikallista arkkitehtuuria ja paikallinen ratikka

Promenade des Anglais 

Näkymä promenadin toisesta päästä merelle ja sitä myötäilevälle promenadille

Toiseen päivään herättiin kerrostalon käytävän mekastusten saattelemana. Aamu otettiin lungisti ja klo 11 jälkeen lähdettiin tien päälle. Nyt suuntana maailman hajuvesipääkaupunki Grasse ja elokuvafestivaaleistaan tunnettu Cannes.

Seikkailua Grassessa

Lounas-piknikillä lähikaupan pizzat

Parfumerie Fragonard - yksi Grassen suurista hajuvesikeitaista (omassa talossa tehtyjä parfyymejä siis kaikki)

Tuoksujen hedelmäsalaatti sai aikaan päänsäryn, mutta kun tuoksuja tarpeeksi kauan tuoksutteli ei se enää jaksanut vaivata.

Meikä ihailemassa satoja eri hajuvesipulloja. Ostaako vai eikö osta? (lopputulos=kyllä se osti)

ja matka jatkuu...

Auringossa kylpevä Cannes

Toinen Cannesin kahdesta Casinosta

Kuuluisa elokuvafestivaalien punainen matto

Yleinen ilme Cannesissa korosti sitä faktaa että täällä kaikki rikkauksissa kylpevät filmitähdet vierailevat. Hulppeita hotelleja merensivu täynnä ja jos ei hotelleja niin sitten kalliita merkkikauppoja: Chanel, Louis Vuitton, Gucci, Cartier, Rolex, Balenciaga, Fendi jne... Jokaisen kaupan ovella seisoi myös portinvartijat puvuissaan mustine aurinkolaseineen.

hulppea hienostohotelli Carlton aivan Cannesin keskustassa, meren rannalla

Koko päivän kävelemisen jälkeen suunnattiin rannalle istuskelemaan

Palmupuiden katveessa 

Toinen Cannesin kahdesta casinosta

Vaatimattomat botskit satamassa huokuivat luksusta

toinenkin pikkuinen vene komeilee taustalla

Kun luksusta tuli jo korvista ulos suuntasimme autolle ja takaisin kämpille Nizzaan. Illalliseksi keitettiin ravioleja ja nautittiin kaupungin äänistä.

Paluumatkalla arkkitehtuurisesti innovatiivinen kerrostalo paistatteli auringossa Nizzan edustalla

 Keskiviikko ja samat rutiinit kuin eilenkin: aamupalaa, eväiden tekoa ja auton kyytiin. Tänään suuntaisimme Monacon ohi Mentoniin, Italian rajan katveeseen.

Monaco

Kauempana siintää Italian raja (vasemmassa alakumassa myös Monaco)

Monacon ytimessä, Monte Carlossa emme loppujen lopuksi itse vierailleet, ihailimme vain näköalatasanteelta. Isoja paatteja saatiin ihailla jo tiistaina Cannesissa. Käppäilemmässä piipahdimme kuitenkin Monte Carlon läheisessä kylässä, jonka nimen olen jo unohtanut, enkä ihan varma ole oltiinko jo Ranskan puolella vai ei.

Hulppeat maisemat täytyi ikuistaa

Seikkailulla

Seikkaileminen kuvaa hyvin tutustumistapaamme kyseisiin Välimeren rannan kyliin. Kaikki nämä kylät olivat jonkinmoisen vuoren rinteellä ja siksi sisälsivät useita kipuamisia ja kapuamisia. Seikkailijoiden tyyliin sopivasti vain sinkoilimme sinne tänne ja rappusia tuli kiivettyä eksponentiaalinen määrä pispalan portaisiin verrattuna. Jalat olivat viikon jälkeen hapoilla.

Seuraava kohde oli kaupunki nimeltään Menton, jotain Tampereen kokoluokkaa oman tietämykseni mukaan. Kyseessä  todella kaunis ja monipuolinen kesäkaupunki, jossa nähtävyyksien lisäksi löytyy myös hiekkaranta aivan keskustan katveesta. (vink vink hyvä lomakohde jos kiinnostaa!)

Mun host-perhe on tosi sporttista aktiivilomailija-porukkaa, jonka perässä pysymisen eteen sai tehdä kunnolla töitä. Viikon ehdottomasti suurin nousu-urakka oli Chemin du Rosaire, jota pitkin portaita ja polkua kiivettiin yhdellä istumalla noin 225 metriä korkeutta merenpinnasta. Polttava aurinko niskassa eikä mitään tuulen virettä mahdollistivat optimaalisesti perinpohjaisen hengästymisen.

Näköalat kiipeämisen jälkeen

Chemin du Rosaire -polun päässä oli kappeli ja näköalatasanne

 Nousu-urakan jälkeen laskeuduttiin Mentonin yhdelle rannalle lepäilemään, loikoilemaan ja tasaamaan hengitystä. Itse kävin myös vähän jalkojani vilvoittelemassa meressä.

Meikä naatiskelemassa

Sitten vaihdettiin toiselle rannalle naatiskelemaan vähän lisää

Meikä ja host-sisko ihailemassa auringonlaskua

Päivän saavutuksista itsemme palkittiin maukkailla pizzoilla!

Urheiltuamme keskiviikkona oli aika pitää rantsupäivä. Tää oli ehkä mun suosikkipäivä koko viikosta. Nyt sai löffäillä ja hölläillä ja nauttia kesästä vielä viimeisen kerran ennen talvea.

Tiemme löydettiin rannalle!

Meikä nauttimassa auringosta

 Vesi oli paikallisten mukaan vähän vilpoista mutta mulle ihan semmonen Suomen kesä -lämpötila. Uimassa kävin neljä kertaa.

Rantsupäivän päätteeksi vielä käytiin vähän käppäilemässä auringon laskiessa viereinen salmi ympäri. Tämä reissu oli kuitenkin mulle erittäin mieluista liikuntaa, koska ei ollut liian kuuma, eikä aktiviteetti sisältänyt kipuamisia ja kapuamisia.

Host-sisko ja host-isä

Meikä onnellisena eikä yhtään palaneena (shocking) koska muistin lisäillä aurinkorasvaa koko päivän.

vielä maisemia salmen kiertävältä polulta 

paluu jo aiemmin nähdyn sataman kautta autolle.

 Perjantaina saatiin seikkailla vielä vähän ennenkuin lähdettiin taas Mercurolia kohti. Muutama näköalatasanne, katedraali, jäätelöä sekä hyvää mieltä.

Valitsin vadelmasorbetin ja sen mukaan Ferrero Rocher -jätskiä

Valikoima tuoreita ravioli -pastoja

 Viimeiseksi tämän reissun Nizza -lounaaksi valittiin vanhan kaupungin eräästä pastamyymälästä juusto- ja lihatäytteisiä ravioleja (elämäni ensimmäisen tuoretuore -pastat) ja oli muuten hyvää!

 Oli muuten upea reissu. Paitsi että näki ja koki vaikka mitä koin tän olevan tosi tärkeä etappi myös perheenjäsenten kanssa lähentymiselle. Tästä on hyvä jatkaa.

Reissua seurannut viikonloppu vietettiin sukumökillä host-isän veljen 50-vuotisjuhlamenojen parissa. Tapasin paljon uusia sukulaisia ja tutustuin miljööseen, jossa tulevan joulunikin vietän kyseisten ihmisten parissa. Tunnelma oli lämmin, sekä kaikki oli tosi mukavia ja otti avosylin vastaan uuden, oudon, suomalaisen. Joulua odotellessa!

Nyt alkanut, toinen lomaviikko on vähemmän tapahtumantäyteinen (ihan hyvä sitäkin myös välillä). Ma ti ke on luvassa hengailua kotona ja tämänhetkisen sää-ennusteen perusteella sadepisaroiden helinän kuuntelua. Keskiviikkona sitten lähdetään host-äidin puolen sukumökille viettelemään lisää leppoisia lomapäiviä.