Tänään on kesäkuun kahdeskymmenes päivä. Kuukausia nykyhetken ja vaihtoon lähtemisen välillä on enää vain 2. Päiviä jäljellä on kuitenkin vielä 66 kpl.
Vaihto-oppilasvuoden merkittävässä osassa on host-perheet eli isäntäperheet. Rotaryn isäntäperheet ovat kaikki vapaaehtoisesti halunneet avata ovensa vaihtoon lähtevälle nuorelle. Minulle ovensa ovat avanneet viimeisimmän tietämyksen mukaan jo 2 perhettä, yksi perhe Mercurolista ja toinen viereisestä kunnasta. Molemmat sijaitsevat Drômen departementissa, kaakkois-Ranskassa, noin tunnin päässä Lyonista.
Ensimmäinen perheeni asuu mainitsemassani Mercurolissa. Perheeseen kuuluu äiti, isä sekä 4 lasta. Perheen nuorepi poika on minun ikäiseni ja on lähdössä vaihtoon samaan aikaan kuin minäkin. Vaihtovuotensa ajaksi hänen vuodepaikkansa täytän minä. Perheen kaksi vanhinta lasta ovat jo kotoansa muuttaneet Lyoniin opiskelujen vuoksi. Kanssani perheen kodissa tulee siis vanhempien lisäksi asumaan minua pari vuotta nuorempi tyttö. Tulen kyseisen host-siskoni kanssa käymään samaa koulua. Koulu sijaitsee noin 20 minuutin bussimatkan päästä kodista.
Perheen isä on matematiikanopettaja, sekä äiti fysioterapeutti. Heidän kanssaan olen säännöllisesti sähköpostitse jutellut, ranskaksi tietty! Para-aikaa viestittelemme lentoihin liityvistä aikatauluista. Perheen nuorimman tyttären kanssa juttelen sosiaalisen median kanavien kautta silloin tällöin.
Jos kelataan toukokuun ensimmäisiin päiviin, jolloin kyseiseltä perheeltä ensimmäisen viestin sain, en sitä aluksi edes meinannut uskoa. Kun odottelua oli saanut jo jonkin aikaa harrastaa, oli päähän muovautunut malli siitä, miten perheistä saisi tietää. Olin varma että järjestön itsensä kautta tulisi viesti että perhe on löydetty ja halutessaan voi itse näiden osoitteiden kautta laittaa heille viestiä. Näin se ei kuitenkaan mennyt, kun perheen isä laittoi mulle vaan puskista tän viestin:
______________________
Bonjour Reeta,
Nous venons de recevoir ton dossier et nous sommes très heureux de t'accueillir à la maison l'été prochain. Nous venons de lire les lettres de présentation, la tienne et celle de tes parents. Nous nous disons que nous avons eu beaucoup de chance et nous sommes pressés de te rencontrer.
_______________________
Kymmeniä kertoja piti viesti lukea, varmistaakseni ymmärtäneeni sen sanoman oikein. Kun vihdoin olin päätellyt että ei tämä muutakaan voi olla, niin puhkesi elämäni suurin hymy naamalle.
Tässä vielä kuva Mercurolista:
Ei kulunut viikkoakaan kun instagramissa mulle laittoi viestiä eräs toinen ranskalainen poika. Hän sanoi olevansa myöskin tuleva vaihto-oppilas ja että hänen perheensä on minun kolmas host-perheeni. (tästä muuten päättelin että mulle tulee ainakin 3 perhettä)
Selvisi, että tämä minuun yhteyttä ottanut poika on ensimmäisen perheen nuoremman pojan (joka siis myös lähti vaihtoon) hyvä ystävä.
Tähän perheeseen en ole ollut tätä enempää yhteydessä, sillä ajatukset ovat pääasiassa keskittyneet vain vaihtovuoden ensiaskeliin: ranskaan muuttamiseen, sinne sopeutumiseen ja siellä elämiseen.
Tämä Soubeyrandin perhe asuu kunnassa nimeltä Tain l'Hermitage. Se on Mercurolin naapurikunta. Väkiluvultaan on kuitenkin jälkimmäinen suurempi. Rhône-joen varrella sijaitseva Tain l'Hermitage on tunnettu mm. viiniviljelmistään.
Miksi monta perhettä?
Yleensä ajatellaan vaihto-oppilaan majoittuvan vuotensa aikana yhdessä perheessä. Rotaryn toimintatavat kuitenkin eroavat tästä. Kaikki perheet, kuten mainitsin, ovat vapaaehtoisia. Vapaaehtoiseksi on helpompaa sitoutua lyhyemmäksi aikaa. ELI perheitä on yksinkertaisesti helpompi löytää vaihto-oppilaille, jos perheiden ei tarvitse sitoutua majoittamaan nuorta koko vuoden ajaksi.
Etunsa tässä on myös vaihto-oppilaan näkökulmasta: pääsee kokemaan ja näkemään kulttuurin monimuotoisuutta, tutustumaan yhä useampiin ihmisiin...
Vaihto-oppilasvuoden merkittävässä osassa on host-perheet eli isäntäperheet. Rotaryn isäntäperheet ovat kaikki vapaaehtoisesti halunneet avata ovensa vaihtoon lähtevälle nuorelle. Minulle ovensa ovat avanneet viimeisimmän tietämyksen mukaan jo 2 perhettä, yksi perhe Mercurolista ja toinen viereisestä kunnasta. Molemmat sijaitsevat Drômen departementissa, kaakkois-Ranskassa, noin tunnin päässä Lyonista.
Ensimmäinen perheeni asuu mainitsemassani Mercurolissa. Perheeseen kuuluu äiti, isä sekä 4 lasta. Perheen nuorepi poika on minun ikäiseni ja on lähdössä vaihtoon samaan aikaan kuin minäkin. Vaihtovuotensa ajaksi hänen vuodepaikkansa täytän minä. Perheen kaksi vanhinta lasta ovat jo kotoansa muuttaneet Lyoniin opiskelujen vuoksi. Kanssani perheen kodissa tulee siis vanhempien lisäksi asumaan minua pari vuotta nuorempi tyttö. Tulen kyseisen host-siskoni kanssa käymään samaa koulua. Koulu sijaitsee noin 20 minuutin bussimatkan päästä kodista.
Perheen isä on matematiikanopettaja, sekä äiti fysioterapeutti. Heidän kanssaan olen säännöllisesti sähköpostitse jutellut, ranskaksi tietty! Para-aikaa viestittelemme lentoihin liityvistä aikatauluista. Perheen nuorimman tyttären kanssa juttelen sosiaalisen median kanavien kautta silloin tällöin.
Jos kelataan toukokuun ensimmäisiin päiviin, jolloin kyseiseltä perheeltä ensimmäisen viestin sain, en sitä aluksi edes meinannut uskoa. Kun odottelua oli saanut jo jonkin aikaa harrastaa, oli päähän muovautunut malli siitä, miten perheistä saisi tietää. Olin varma että järjestön itsensä kautta tulisi viesti että perhe on löydetty ja halutessaan voi itse näiden osoitteiden kautta laittaa heille viestiä. Näin se ei kuitenkaan mennyt, kun perheen isä laittoi mulle vaan puskista tän viestin:
______________________
Bonjour Reeta,
Nous venons de recevoir ton dossier et nous sommes très heureux de t'accueillir à la maison l'été prochain. Nous venons de lire les lettres de présentation, la tienne et celle de tes parents. Nous nous disons que nous avons eu beaucoup de chance et nous sommes pressés de te rencontrer.
_______________________
Kymmeniä kertoja piti viesti lukea, varmistaakseni ymmärtäneeni sen sanoman oikein. Kun vihdoin olin päätellyt että ei tämä muutakaan voi olla, niin puhkesi elämäni suurin hymy naamalle.
Tässä vielä kuva Mercurolista:
Ei kulunut viikkoakaan kun instagramissa mulle laittoi viestiä eräs toinen ranskalainen poika. Hän sanoi olevansa myöskin tuleva vaihto-oppilas ja että hänen perheensä on minun kolmas host-perheeni. (tästä muuten päättelin että mulle tulee ainakin 3 perhettä)
Selvisi, että tämä minuun yhteyttä ottanut poika on ensimmäisen perheen nuoremman pojan (joka siis myös lähti vaihtoon) hyvä ystävä.
Tähän perheeseen en ole ollut tätä enempää yhteydessä, sillä ajatukset ovat pääasiassa keskittyneet vain vaihtovuoden ensiaskeliin: ranskaan muuttamiseen, sinne sopeutumiseen ja siellä elämiseen.
Tämä Soubeyrandin perhe asuu kunnassa nimeltä Tain l'Hermitage. Se on Mercurolin naapurikunta. Väkiluvultaan on kuitenkin jälkimmäinen suurempi. Rhône-joen varrella sijaitseva Tain l'Hermitage on tunnettu mm. viiniviljelmistään.
Miksi monta perhettä?
Yleensä ajatellaan vaihto-oppilaan majoittuvan vuotensa aikana yhdessä perheessä. Rotaryn toimintatavat kuitenkin eroavat tästä. Kaikki perheet, kuten mainitsin, ovat vapaaehtoisia. Vapaaehtoiseksi on helpompaa sitoutua lyhyemmäksi aikaa. ELI perheitä on yksinkertaisesti helpompi löytää vaihto-oppilaille, jos perheiden ei tarvitse sitoutua majoittamaan nuorta koko vuoden ajaksi.
Etunsa tässä on myös vaihto-oppilaan näkökulmasta: pääsee kokemaan ja näkemään kulttuurin monimuotoisuutta, tutustumaan yhä useampiin ihmisiin...
Kommentit
Lähetä kommentti